Polttopuuyrittäjien seminaari ja työpaja: Miten turvataan polttopuun raaka-aineen sujuva hankinta?

Lasse Okkonen, Karelia-amk

Polttopuu-alan yrittäjät ja hanketoimijat kokoontuivat 5.12. pohtimaan raaka-ainehuoltoa ja myös laajemmin alan yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen tiloihin Joensuuhun.

Tilaisuuden avauksessa Esa Kinnunen (Suomen metsäkeskus) esitteli UusiutuWat -hankkeen polttopuuteemaan liittyvät tavoitteet, mukaan lukien yritysryhmien työn edistämisen ja pienpolton päästöjenhallinnan. Tapahtuman teemana oleva aloite

polttopuuyrittäjien raaka-ainehankinnan yhteistyöstä nousi yrittäjien keskuudesta aikaisemman hankkeen aikana 2017 – UusiutuWat tarjoaa nyt hyvän tilaisuuden käsitellä teemaa ja edistää yrittäjien yhteistyötä. Kinnunen toi avauksessa esille myös markkinatilannetta: Luonnonvarakeskuksen mukaan Pohjois-Karjalassa käytetään vuosittain n. 300 000 kuutiota polttopuuta, josta n. 200 000 kuutiota klapia.

Arto Soininen (Metsäpalvelu Turunen) käsitteli raaka-ainepörssiä metsäpalveluyrittäjän näkökulmasta. Alueen energiaosuuskuntien kanssa yhteistyötä tekevä metsäpalvelu toimittaa myös polttopuurankaa yrittäjille. Haasteina polttopuumarkkinan näkökulmasta Soininen toi esille mm. kuitupuun hintavaihtelut, polttopuuksi menevän puun mittavaatimusten vaihtelevuuden, tilausten ajoitukset, sääolosuhteiden vaikutukset sekä leimikkorakenteen vaikutukset. Metsäpalvelujen näkökulmasta polttopuurangan toimitusten laajentaminen olisi mahdollista ja asian edistäminen olisi positiivista.

Sakari Tikka (Mhy Pohjois-Karjala) esitteli kokemuksia puukaupan koordinoinnista. Tikka esitteli kuitupuukokoluokassa olevan polttopuutarjonnan parantamista laaja-alaisesti metsänomistajan näkökulmia huomioiden, sillä metsäalan kehitys on olennaista pitkäaikaisen raaka-ainetarjonnan kannalta. Tikka huomioi kilpailunäkökulmat ja ennakointitiedon tarpeellisuuden puukaupassa. Metsänhoitoyhdistys palvelee metsänomistajaa kaikki markkinat huomioiden. Mhy operoi palstojen välityksessä ja puukaupassa Karjalan metsätilojen kautta ja työkaluna esimerkiksi polttopuuyrittäjille voidaan käyttää toimitussuunnitelmia ja -sopimuksia. Olennaista näissä on riittävä toimitusten koko (vähintään 50 kuutiota), laatu-/kokovaatimusten joustavuus, maksuvarmuus, tasainen vastaanotto ja pitkäaikaisuus.

Kim Blomqvist (Karelia-amk) toi esille aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia polttopuuyritysten yhteydessä, esimerkiksi kuivausenergian tuotannossa. Teknologian hintatasojen lasku on avannut aurinkoenergiajärjestelmille uusia sovelluskohteita; UusiutuWat -hankkeen kautta voidaan edistää uusia kohteita mm. liiketoimintadiagnoosein. Blomqvistin esittelemä uusi demonstraatiokohde, Motti Mikko (Mikko Jaatinen) Kontiolahdella on seurattavissa myös energiaraitilla.

Tapahtuman lopuksi käytiin työpajakeskustelu, jossa Lasse Okkonen (Karelia-amk) haastoi päivän osallistujia kysymyksellä: ”Miten turvataan polttopuun raaka-aineen sujuva hankinta?” Aihe osoittautui ennakoidusti haastavaksi, sillä kunkin yrityksen liiketoiminnassa raaka-ainehankinta on tapauskohtaista. Yleisesti raaka-ainehankintaa ei koettu suurena haasteena vaan siihen on löydetty jo hyviä ratkaisuja, kuten yhteistyö metsäpalveluyrityksen kanssa. Toisaalta muutama osallistuja koki tärkeänä myös raaka-ainehuollon varmistamisen osana oman liiketoiminnan kehittämistä. Polttopuuyrittäjillä on halua kasvattaa liiketoimintaa, mille oman haasteena asettaa markkinoiden paikallisuus. Asiakkaat ovat vakiintuneita ja liiketoiminnalla on varma peruspohja. Työpajan yhteenvedossa todettiin, että vaikka toiminnan paikka-perusteisuus määrittää suurimman osan liiketoiminnasta, voisi yhteistyötä ja yhteisiä tapaamisia olla säännöllisemminkin. Siten UusiutuWat -hankkeen puitteissa kaavaillaan jatkoa keskusteluille ja tiedonvaihdolle.