Uusiutuvan sähkön tuotanto teollisessa mittakaavassa erityisesti tuulivoiman osalta on valtavassa kasvussa ja on melko todennäköistä, että teollisen mittakaavan aurinkovoimalat tulevat myös olemaan osa Suomen energiasysteemiä. Pohjois-Karjalassa ei ole toistaiseksi merkittäviä tuulivoimainvestointeja johtuen pääasiallisesti niiden mahdollisesta maanpuolustukseen vaikuttuvista tekijöistä. Tuulivoima saattaa merkittävästi haitata valvontatutkien toimintaa. Tuulivoimasta on tullut halvin tapa tuottaa uusiutuvaa sähköä ja isot toimijat tällä hetkellä kiinnostuneet maakunnan haja-asutusalueiden hyödyntämisestä aurinko- ja tuulivoimalapuistoille.
Myös teollisen mittakaavan aurinkovoimalat loistavat vielä poissaolollaan Pohjois-Karjalasta, tosin valtakunnankin mittakaavassa niitä on vielä vähän. Viime aikoina on uutisoitu eri suunnitelmista lisätä aurinkosähkön tuotantoa teollisessa mittakaavassa merkittävästi myös Pohjois-Karjalaan ja Itä-Suomeen. Aurinkovoiman kehityksen ympärillä samoja hyviä merkkejä kuin tuulivoiman muutama vuosi sitten ja moni teollisen mittakaavan tuulivoimaa tarjoava yritys on siirtynyt viime aikoina myös teollisen mittakaavan aurinkovoiman puolelle. Tästä hyvänä esimerkkinä on Skarta Oy ja Tohmajärven kunta, jotka ovat solmineet aiesopimuksen suuren aurinko- ja tuulivoima-alueen rakentamisesta. Osapuolten mukaan uusi aurinko- ja tuulivoima-alue olisi toteutuessaan itäisen Suomen suurin energiahanke. Lisäksi aivan äskeittäin on julkaistu Itä-Suomen vetylaakso selvitys, jonka mukaan uusiutuvalle sähkölle osana vetytaloutta voisi olla paljonkin kysyntää sekä merkittävästi elinvoimaa tuovaa vaikutusta maakunnan alueelle.
Uusiutuwat hankkeen toimeksiantona tehtiin pienimuotoinen selvitys insinööriopinnäytetyönä megawatti-kokoluokan sähkön tuottamisesta aurinkovoimalla sekä sen reunaehdoista. Sähkön tuottaminen isommassa kokoluokassa aurinkovoimalla on tullut tuulivoiman tapaan entistä kannattavammaksi. Mittavan aurinkovoiman hyödyntämisessä, kuten tuulivoimassakin on tunnistettu kestävään maankäyttöön liittyviä haasteita. Lämpöyrittäjyys on vakiinnuttanut paikkansa maakunnassa, mutta parhaimmillaan sähkömarkkinoiden lisääntyvä avoimuus voi luoda uutta energiayrittäjyyttä myös sähkön tuottamiseen isommassa mittakaavassa ja luoda uutta liiketoimintaa sekä aluetalousvaikutuksia maaseutualueille.
Opinnäytetyön avulla tehdyssä selvitykssä verrattiin sekä tarkasteltiin maa-asenteisesti rakennettujen, megawatti-kokoluokan aurinkovoimaloihin vaikuttavia tekijöitä. Pääsääntöinen tarkastelu toteutettiin pie-nimuotoisen sähköntuotannon rajapinnassa Case-tapauksen avulla. Suomen sähkömarkkinat ovat joustavat teholtaan alle 2 MW:n kokoluokan aurinkovoimaloiden osalta, mikä vaikuttaa siihen, että megawatti-kokoluokan aurinkovoimaloiden kehitys näyttää Suomessa lupaavalta. Lisäksi megawatti-kokoluokan aurinkovoimalahankkeet voivat hakeutua eri tukimuotojen piiriin, mikä kannustaa ja ohjaa uusiutuvan energian tuottamiseen yhdessä kehitteillä olevan uusiutuvan energian taksonomian kanssa.
Case-kohteen kriteereinä oli erityisesti kestävä maankäyttö teollisen mittakaavan aurinkovoimaloissa, sähköverkkoliityntämahdollisuus sekä liittymismaksut. Aurinkovoimaloiden rakentaminen turvetuotantoalueille on näyttäytynyt positiivisessa valossa, mutta jatkuvat muutokset maailman ulkopoliittisessa tilanteessa saattavat muuttaa tilannetta. Selvityksen case-kohteeksi maakunnan alueelta valikoitui Rääkkylästä soveltuva maa-alue, missä case-kohteen tarkastellut reunaehdot täyttyivät parhaiten. Opinnäyteyöstä selvitettiin, mitä maa-asenteisen MW-kokoluokan aurinkovoimalan rakentaminen pääpiirteissään vaatii ja mitkä ovat siihen vaikuttavia teknillisiä, taloudellisia, hallinnollisia ja energiapoliittisia reunaehtoja. Liiketoimintamahdollisuudet tuodaan esille useasta eri näkökulmasta niin aurinkoenergian myymisen kuin sähkönsiirtämisen osalta. Lisäksi myös mahdollisen energiayrittäjyyden näkökulmat aurinkosähkön tuotannossa tuodaan esille selvitystyössä.
Selvityksen tulosten lisäksi työssä nostetaan monia jatko- lisäselvitystarpeita, kuten tarkan taloudellisen tuotannon ja eri lupamenettelyprossien käsittely sekä aurinkovoimalan voitaisiin hiilijalanjäljen laskenta, maa-alueiden vuokrahinnat hehtaarikohtaisesti eri maakunnan osissa sekä maanomistajien kiinnostusta vuokrata alueitaan tai lähteä osakkaaksi energiayrittäjyyteen.
Suhtautuminen aurinkoenergiaan ja etenkin sen ostamiseen Pohjois-Karjalan verkkoalueella näyttäytyy positiivisessa valossa. Samoin valtakunnan tasolla eri tukimuodot, kannustimet sekä ohjauskeinot kannustavat aurinkovoiman lisäämiseen. Lisäksi eri sidosryhmien välinen yhteistyö eri maa-alueiden hyödynnettävyydestä sekä niihin kohdistuvista jatkotoimenpiteistä motivoivat yhteistä tavoitetta, jossa uusiutuvien energiavarojen käyttöä tullaan lisäämään niin valtakunnallisella kuin alueellisella tasolla.
Selvitys on luettavissa kokonaan tästä